Maaliskuun klassikkoresepti - valkosipuliperunat

Maaliskuu meni jo, kuten meni huhtikuukin. Ajattelin julkaista tämän ohjeen kuitenkin nyt, koska parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Maaliskuun klassikkoresepti valkosipuliperunat on usein juuri maalis-huhtikuussa ajankohtainen ruoka. Se ei ole sitä vähiten siksi, että pääsiäinen sijoittuu noille kuukausille. Käsi pystyyn, jos olet nautiskellut lammaspaistia valkosipuliperunoiden kera jonain pääsiäisenä.

VALKOSIPULIPERUNAT 10 annosta

2 kg kiinteitä perunoita
2 dl kuohukermaa
3 dl maitoa
5 valkosipulin kynttä
suolaa
mustapippuria

Pese ja kuori perunat. Viipaloi ne noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi. Lado viipaleet uunivuokaan. Suolaa ja pippuroi jokainen perunaviipalekerros. Purista hieman valkosipulia kaikkiin kerroksiin. Sekoita kerma ja maito ja kaada seos perunoiden päälle. Lisää vielä ripaus suolaa ja pippuria. Paista 200 asteessa noin tunti tai kunnes kaikki kerma-maito on imeytynyt ja perunat ovat pinnalta kullanruskeita.

Karitsanribsit on ensin keitetty mausteliemessä ja sitten grillattu by husband. Karua ja rustiikkia ruokaa, mutta myös erittäin maukasta.

Tämän ohjeen äärelle on hyvä palata aina pääsiäisen tullen ja miksei muulloinkin, kun kermaisen täyteläisten valkosipuliperunoiden kaipuu yllättää.

Paras juustokakku kevään juhliin

Elämme jälleen ihanien keväisten juhlien aikaa. Meillä juhlakausi alkaa vapusta ja jatkuu synttäreiden kautta koulun päättäjäisiin. Syntymäpäiväkakuksi valmistui tällä kertaa oikein perinteinen juustokakku aidolla vaniljalla maustettuna.

VANILJAINEN JUUSTOKAKKU 12 annosta

Pohjataikina:
100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja
0,5 dl grahamjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
300 g maustamatonta tuorejuustoa (käytin Philadelphiaa)
250 g maitorahkaa (Käytin Valion pehmeää pinkissä purkissa)
1,5 dl sokeria
2 kananmunaa
puolikas vaniljatanko (tai 3 tl vaniljasokeria)
1 rkl Maizenaa
2 rkl sitruunamehua

Ota kaikki ainekset esille. Jääkaappituotteiden on hyvä antaa lämmetä hieman ennen leipomista. Voitele irtopohjavuoan reunat voilla. Vuoraa vuoan pohja leivinpaperilla.

Vaahdota sähkövatkaimella voi ja sokeri. Voin voi lämmittää mikrossa noin 10-15 sekunnin ajan, jos se on liian jähmeää. Lisää voi-sokeriseokseen lusikallinen jauhoja ja kananmuna. Jauhoripaus estää massaa juoksettumasta. Vatkaa hyvin. Sekoita leivinjauhe jauhoihin, lisää ne kulhoon ja kääntele taikina tasaiseksi. Taputtele taikina vuokaan, myös reunoille. Varaa tätä varten hieman jauhoja. Työ onnistuu helpommin jauhoisilla käsillä.

Valmista täyte sekoittamalla kaikki ainekset. Halkaise vaniljatangon puolikas pitkittäissuunnassa ja rapsuta veitsellä kaikki siemenet talteen. Lisää ne täytteeseen. Tyhjä vaniljatanko kannattaa säästää. Sen voi laittaa vaikka sokeripurkkiin antamaan sokeriin vaniljan aromia tai heittää kiisselikattilaan maustamaan mehukeitto herkulliseksi. Kaada täyte taikinan päälle ja paista kakkua noin tunti 175 asteessa. Kun juustotäyte kohoaa ja alkaa ruskistua reunoilta, kakku alkaa olla valmis. Täyte painuu hieman uunista ottamisen jälkeen, mutta älä huoli. Se vain tiivistyy mehevän herkulliseksi.

Voit koristella jäähtyneen kakun marjoilla tai hedelmäsiivuilla. Me käytimme viime kesänä pakastettuja mustaherukkaterttuja ja herukan lehtiä. Ne säilyvät mainiosti pakastimessa ja ovat aivan tuoreen oloisia kakun päällä. Myös vadelma- tai mansikkamelba sopii juustokakun kaveriksi mitä mainioimmin.

Huomaatko, miten kauniisti aito vanilja täplittää kakun pintaa?

Hyviä kevään ja kesän juhlia kaikille! Olisi mukava kuulla, mikä on sinun kakkusuosikkisi juhlapäiviin. Laitathan viestiä tulemaan :)

Huhtikuun klassikkoresepti - vappusima

Huhtikuun klassikkoresepti on tietenkin vappusima. Fariinisokeripussin kyljestä löytyy hyvä ohje, jonka ainoa heikkous on hiivan määrä. Miten kummassa mitata 1/5 teelusikallinen. Teen useimmiten kaksinkertaisen annoksen ja simaan käytettävän hiivanokareen koosta päättäminen on joka kerta yhtä vaikeaa. Kuva kertokoon nyt totuuden ja toimikoon tulevina vuosina muistin tukena.

Sitruunamehun määrää tapaan liioitella. Niin tänäkin vuonna. Tässä ohje, jota noudattamalla valmistuu maailman paras sima.

VAPPUSIMA

8 litraa vettä
5-6 sitruunan mehu
500 g fariinisokeria
500 g sokeria
nokare hiivaa (kts. kuva yläpuolella)

Kiehauta kattilassa 4 litraa vettä. Kaada sokerit kattilaan ja anna liueta sekoitellen. Fariini sokeripussin ohjeessa käsketään kaataa kuuma vesi sokerin päälle, mutta olen viis veisannut moisesta. Annostele puhtaaseen elintarvikkeille sopivaan ämpäriin 4 litraa kylmää vettä. Kaada sokerivesi ämpäriin. Purista sitruunoista mehu ja kaada se ämpäriin. Liuota hiiva pieneen tilkkaan vettä ja kaada se ämpäriin, kun neste on kädenlämpöistä. Sekoita, peitä ämpäri ja nosta se viileään paikkaan tekeytymään.

Pullota sima parin päivän sisällä puhtaisiin pulloihin. Lisää jokaiseen pulloon muutama rusina ja teelusikallinen sokeria. Sulje korkit tiiviisti, mutta ei liian tiiviisti. Sima valmistuu huoneenlämmössä muutamassa päivässä. Jääkaapissa prosessi vie hieman kauemmin. Nosta pullot joka tapauksessa jäähtymään jääkaappiin noin vuorokausi ennen nauttimista.

Sima on valmista muutamassa päivässä.

Paras seuralainen simalle on tietenkin vastapaistettu munkkirinkilä. Perinteinen vappuherkku sekin.

Poreilevan maukasta Wappua, ystävät!

Kazan behind the scenes

Badminton Europen konsepti, joka tuo saman katon alle Euroopan parhaat aikuissulkapalloilijat ja Euroopan parhaat alle 15-vuotiaat juniorisulkapalloilijat, on upea juttu! Vuonna 2014 kisat järjestettiin Sveitsin Baselissa. Baselin kisa oli ensimmäinen tällä konseptilla. Tämän vuoden kisat pelattiin Kazanissa Venäjällä. Kazan on Tatarstanin pääkaupunki ja Venäjän urheiluelämän mekka.

Sulkapalloliitto on raportoinut jo kattavasti Suomen U15-joukkueen eli Tiikereiden peleistä, joten ajattelin kirjoittaa vähän siitä, mitä muuta EM-kisojen aikana tapahtui. Lisäksi parhaillaan pelataan alle 17-vuotiaiden EM-kisoja Puolan Lubinissa, joten sopii kai meidän kotiin jääneiden hieman muistella vajaan kuukauden takaisia kisatunnelmia. Tässä tulee siis tarina:

KAZAN BEHIND THE SCENES

Matkustusta ja odottelua

Kazan ei ole hirvittävän kaukana Helsingistä, kun ottaa huomioon että suora lento sinne kestää kaksi ja puoli tuntia. Finnairin suora lento kolme kertaa viikossa kuulostaa hyvältä, paitsi että reitti jäi tauolle tammikuun lopussa ja EM-kisat pelattiin helmikuussa. Meille lankesi siis matkustustavaksi leppoisa Allegro-matka Helsingistä Pietariin ja sen jälkeen lepakkovuoro Aeroflotilla Pietarista Kazaniin, joten reipas 14-henkinen seurueemme oli perillä hotellissa kello neljältä torstaiaamuna 18. helmikuuta. Onneksi torstaina oli aikaa lepäillä ja kerätä voimia. Torstai-iltana Tiikerit kävivät tekemässä valmistavan harjoituksen, jonka jälkeen uni maistui hyvin.

Totuimme matkalla odottelemaan. Odotimme junaa, lentokonetta, ruokaa, pelien alkamista jne. Ehkäpä pisimmästä odottelusta joutui kärsimään Joakimin isä Jarkko. Jostain syystä, joka ei meille selvinnyt, käydessämme kazanilaisessa ravintola Skazkassa syömässä Jarkon ruoka saapui pöytään vasta kun muut olivat jo syöneet jälkiruokansakin ja henkilökunta teki lähtöä kotiin.

Kysyin tyttäreltä kotiin tultuamme, minkälaista hänen mielestään oli venäläinen ruoka. Vastaus oli yksioikoinen: "Ruskeaa!" Kyllä vain, se oli Kazanissa pitkältikin ruskeaa. Mutta, joukossa oli myös helmiä. Erilaiset taikinakuoreen leivotut piiraat olivat ihan mainioita. Jos ei saanut selkoa tekstistä, piti vain opetella muistamaan, minkämuotoinen piirakka kätkee sisälleen haudutettuja kasviksia, lihaa ja perunaa, kananmunaa ja perunaa jne. Borchkeitto sattuu olemaan herkkuani. Sitä oli tarjolla sulkishallin ravintolassa parinakin päivänä. Suuri lusikallinen smetanaa sekaan ja piiras kyytipojaksi ja ah, miten hyvä lounas se olikaan.

Ohjelmassa oli myös fanitusta ja kannustamista. Enimmäkseen fanitus tapahtui sillä puolella hallia, jossa aikuiset pelasivat. Kannustaminen sen sijaan sai suuremmat mittasuhteet junnujen puolella hallia. Hurrasimme tottakai kaikille suomalaisille läpi pelien, mutta myös ruotsalaisille, joiden kanssa mukavat naapurisuhteet vahvistuivat entisestään. Paulan kanssa suunnittelimme kansainvälisen kannustuspalveluyrityksen perustamista :) Liiketoimintasuunnitelma vaatii hieman hiomista, ennen kuin voimme jättää nykyiset päivätyömme.

Sulkapallon suuria nimiä käyskenteli lähietäisyydellä hallissa ja matkusti kanssamme samalla kisabussilla hotellille ja sieltä hallille. Olihan se hienoa! Juttelin Carolina Marinin kanssa hänen kännykkäpelistään. Noh, siis nolosti kysyin, kun hän istui bussissa vieressäni, kumpi sujuu paremmin, sulkis vai mobiilipeli. Daah, kuinka noloa... Mutta hei, Peter Gade, Viktor Axelsen, Marc Zwiebler, Jan O Jorgensen, Mathias Boe ja tietty Scott Evans ja Dmitry Zavadsky, suosikkini herrasmiesmäisen pelityylinsä vuoksi.

Viktor Axelsen kirjoitti ahkerasti nimmareita

Hengailua ruotsalaisten kanssa

Kun junnujen kisa oli saatu päätökseen, Jonas ja Bosse (valmentajat) järjestivät Suomen ja Ruotsin pelaajille yhteiset treenit. Treenit sujuivat hyvin ja saivat mukavan lisämausteen, kun harkkahalliin ilmestyi koko Tanskan miesjoukkue. Lisäksi hallissa lämmittelivät omiin peleihinsä Tanskan nuori kyky Anna Thea Madsen ja kokenut bulgarialainen Petya Nedelcheva. Junnut saivat kivasti kannustusta kaikilta vanhemmilta pelaajilta.

Junnut treenaa ja Tanskan Anna Thea Madsen katselee

Venäläiset osaavat seremonioiden järjestämisen. Palkintojenjakoon osallistui joukko hämmästyttävän yhdennäköisiä kaunottaria ja nuoria miehiä univormuissaan. Meidän "backstage-passiemme" ansiosta pääsimme kulkemaan kaikkialla turnaushallissa, joten tämänkin hetken ikuistaminen oli mahdollista.

Hotellimme Grand Hotel Kazan on hyvä neljän tähden hotelli. Oma huoneeni oli suurensuuri yhdelle hengelle, siisti, mukava ja LÄMMIN. Lämmin oli Kazanissa muutenkin kaikkialla sisätiloissa, jopa niin lämmin että se nousi puheenaiheeksi monen monta kertaa. Samassa hotellissa kanssamme asui joukkueita ainakin Ruotsista, Ranskasta ja Espanjasta. Tanskalaiset jäivät bussista pois edellisellä pysäkillä, joka oli kivenheiton päästä Grand Hotelista. Plussana hotellistamme pääsi suoraan suureen kauppakeskukseen, joten siitä oli helppo livahtaa ostoksille tai lounaalle johonkin lukuisista ravintoloista.

Tuloyön aamu valkeni Kazanissa harmaana

Näkymä huoneeni ikkunasta aukeni kohti hotelli Evropaa ja Kazanin urheiluasioiden ministeriön rakennusta.

Ja lopuksi, kuten tiedetään matkan onnistuminen riippuu seurasta. Seura tällä matkalla oli ensiluokkaista, niin lapset kuin vanhemmatkin, huippujengiä koko sakki. Mutta yhtä ei voi jättää erikseen mainitsematta, vaikka hänet jouduimmekin jättämään Kazaniin. Kyseinen nuori herra, Murat, toimi Suomen joukkueen attaseana kisojen ajan. Emme keksineet asiaa, jota Murat ei olisi pystynyt järjestämään. Alkuun nimitimme häntä orjaksemme, mutta Xiao keksi hetken kuluttua korrektimman nimikkeen, contact person. Siitä alkaen termi yhteyshenkilö oli ahkerassa käytössä. Murat piti meille viimeisenä iltana kauniin puheen, jossa hän kertoi olleensa onnekas saadessaan meidät suomalaiset joukkueekseen. Sitten Murat halasi meitä kaikkia. Lahjoitimme hänelle pieneksi muistoksi vierailustamme Suomen joukkueen pelipaidan.

Murat ja Finland-paita

Kansainvälinen Suomen joukkue (kotikielinä joukkueen jäsenillä suomen lisäksi on ruotsi, espanja, kiina ja tanska) esiintyi edukseen Kazanissa. Kokemusta isosta kisasta tuli roppakaupalla, kuten myös uuteen kulttuuriin tutustumisesta. Hyvillä mielin palasimme koti-Suomeen. Tarina voisi jatkua vielä kertomuksella estäjänaisesta, mutta jääköön hänen legendansa elämään suullisen perimätiedon varassa. Jos kiinnostus heräsi, kuka tahansa matkalla mukana olleista osaa kertoa tarinan :)

Team FI/SV: Joakim, Ludde, Carla, Sofia, Julia, Isabelle, Tony, Joel, Jannica

Parin vuoden takaisia Baselin kisatunnelmia ja Suomen miesten historiallista joukkuepronssia voit käydä fiilistelemässä TÄÄLLÄ.

Banana pancakes - sulkapalloilijan protskupannarit

Miksi en ole aiemmin kokeillut paistaa banaanipannareita? Perheen whatsapp-keskusteluun kilahti eräänä päivänä herkullisia kuvia tyttärien pannareista. Eilen sulkiksen jälkeen paistoin sitten minäkin satsin itselleni iltapalaksi.

BANANA PANCAKES yhdelle tai kahdelle herkkusuulle

1 banaani
1 kananmuna
ripaus suolaa
1 rkl grahamjauhoja (jos et siedä gluteenia, jätä jauhot pois tai korvaa gluteenittomilla jauhoilla)
2 rkl (tai yksi mittalusikallinen) maustamatonta heraproteiinijauhetta 

Muussaa banaani ja sekoita se muiden ainesten kanssa. Jos sinulla ei ole protskujauhetta, lisää hieman jauhojen määrää. Jos olet gluteeniton, jätä jauhot pois. No problem! 

Paista lettu- tai blinipannulla molemmin puolin. Rasvaakaan et välttämättä tarvitse, mutta ole tarkkana paistaessasi, etteivät pannarit pala. Itse käytin paistamiseen hieman oivariinia. Tarjoa marjojen tai tuoreiden hedelmäpalojen kera. 

Nam nam! Hyvää ja terveellistä!