sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Mustikkaparatiisi Sipoon saaristossa - mehevä mustikkapiirakka

Meillä on oma mustikkaparatiisi. Vain reilu puoli tuntia kotiovelta ja olemme kulkeneet autolla ja veneellä paratiisiin. Ja kyllä, olemme tosi kiitollisia lyhyestä mökkimatkasta ja saaren tarjoamista luonnon antimista. Tänään mentiin mustikkaan kolmen hengen voimin. Jo parin tunnin aherruksen jälkeen meillä oli 12 litraa sinistä kultaa pakastettavaksi. Lisäksi yksi litra varattiin kesän ensimmäiseen mustikkapiirakkaan ja sellaisenaan popsittavaksi.




Kotiin tultua teinit ryhtyivät piirakanleivontaan. Siitä tuli mehevä ja herkullinen. Tässä ohje, olkaapa hyvät.



MEHEVÄ MUSTIKKAPIIRAKKA pyöreä piirakkavuoallinen


Pohja:
100 g huoneenlämpöistä voita
1,5 dl sokeria
2 kananmunaa
1 dl maitoa
2 tl leivinjauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl grahamjauhoja


Voitele piirasvuoka. Vatkaa kananmunat vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet ja lisää ne kananmunavaahtoon. Sulata voi ja lisää se vuorotellen maidon kanssa taikinaan. Taikina jää melko löysäksi ja se on ihan ok. Kaada taikina piirakkavuokaan. Paista pohjaa viitisen minuuttia 200 asteessa. Ota pohja uunista ja kaada noin 5 dl mustikoita pohjan päälle. Paista piirakkaa vielä 12-15 minuuttia, kunnes taikina on hieman ruskistunut pinnalta.

Ripottele hieman tuoreita mustikoita piirakan päälle. Tarjoile suussasulava ja höyryävän kuuma piirakka heti jäätelön tai vaniljakastikkeen kera. Silloin tämä herkullinen piirakka on parhaimmillaan, mutta maistuu kyllä seuraavanakin päivänä, mikäli jotakin on jäänyt jäljelle.



Eri lähteistä käy ilmi, että kotimainen metsämustikka on todellinen superfood, eli erityisen terveellinen ruoka-aine.

Suomen Luonto kertoo verkkosivuillaan seuraavaa: "Siinä on paljon A-, B- ja C-vitamiineja, ruuansulatukselle tärkeitä kuituja sekä magnesiumia ja kalsiumia. Mustikat sisältävät myös antosyaaneja, kasvin solunesteessä esiintyviä väriaineita, joilla on havaittu olevan ihmiselle hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Mustikkaa pidetään yleisesti verenpainetta alentavana marjana ja sen on sanottu parantavan näköä."

On arvioitu, että suomalaiset kotitaloudet keräävät vuosittain noin 15 miljoonaa litraa mustikoita. Siitä huolimatta suuri osa sadosta jää metsiin, joten kaupallisten toimijoiden tulosta Suomen metsiin on turha huolestua. Herkkua riittää kyllä kaikille halukkaille.

Vaikka selkä väsyy, niin mieli lepää ja vielä illallakin vilisee mustikoita silmissä. Saaristossa eivät yleensä hyttyset vaivaa ja merituulen tuivertaessa lempeästi hiuksia voi vain todeta olevansa onnekas päästessään tällaiseen ympäristöön keräämään luonnon parhaita antimia talteen talven varalle.

Päivän aikana tavattiin myös joutsenia, saareen majoittunut jänis ja kotimatkalla, Helsingin Karhusaaressa, hirvi. Luonto tulee lähelle täällä pääkaupunkiseudullakin.





maanantai 4. heinäkuuta 2016

Ihastuttava New York

Vietimme perheen kanssa pökerryttävän hienon viikon helteisellä Manhattanilla kesäkuun alkupuolella. Mietin vakavasti, voiko New Yorkista kirjoittaa mitään uutta? Todennäköisesti ei, mutta voin kuitenkin kirjoittaa siitä, mikä minua sykähdytti tai ihmetytti tuhansista uutiskuvista ja kymmenistä elokuvista tutuissa maisemissa. Tänään 4. heinäkuuta voikin toivottaa:

HAPPY 4TH OF JULY

Vapaudenpatsas on tervehtinyt tulijoita jo 130 vuoden ajan

1) Vapaudenpatsas, Statue of Liberty

Nyt olen nähnyt sen niin maalta, mereltä kuin ilmastakin. Tällä kertaa vuorossa oli vesielementti. 13 vuotta sitten pörräsimme Husbandin kanssa Manhattanin yllä helikopterilla. Lady Liberty teki minuun silloin vaikutuksen, niin nytkin. Patsas on yllättävän pieni, paljon pienempi kuin minkä käsityksen saa elokuvista. Siitä huolimatta patsas ja sen tarina ovat vertaansa vailla. Lisätietoja täältä, linkki Wikipediaan.


2) 9/11-muistomerkki ja -museo

Kun kauhein on tapahtunut ja mikään ei saa sitä muuksi muuttumaan, on katsottava eteenpäin. Tuo on tunne, joka heräsi tutustuessamme 9.11.2001 terrori-iskujen keskiöön. Amerikkalaiset ovat onnistuneet luomaan uhreja kunnioittavan muistomerkin paikalle, joka on muuttanut lopullisesti niin monen ihmisen elämän. Lähes 3000 elämää päättyi täällä sinä päivänä ja jokaisen nimi on kaiverrettu muistomerkin altaita ympäröiviin pronssilaattoihin.

Muistomerkkeinä toimiville altaille on vapaa pääsy. Kannattaa ehdottomasti tutustua myös 9/11 museoon. Se on rakennettu paikalle, jossa WTC:n kaksoistornit sijaitsivat. Museon sisällä on nähtävissä tornien perustusten aitoja osia. Museossa oli valtavasti ihmisiä, mutta tunnelma oli harras ja kunnioittava. Museon anti oli todella monipuolinen ja kiinnostavasti rakennettu. Meidänkin teini-ikäiset viettivät parituntisen tässä museossa hiljentyen maailmaa muuttaneen raskaan asian äärelle.

www.wtc.com

Kotikulmilla

3) Liikenne

Viiden henkilön liikuttaminen New Yorkissa tapahtuu helpoiten kävellen tai metrolla. Kun on minun tapaani jäänyt täysin vaille suuntavaistoa, suunnistustaitoinen matkaseura on kultaakin kalliimpaa matkavaluuttaa. Matkan aikana ei huolehdittu siitä, eksyykö joku lapsista, vaan siitä että äiti ei jää yksin mihinkään. Maanpäällinen liikenne on lähes koko ajan yhtä kaoottista. Saapuessamme Nykiin presidentti Obama oli kaupungissa samaan aikaan, mikä oli omiaan sekoittamaan liikennettä entisestään.

Hibiscukset kukkivat Manhattanilla

Kun kahden ensimmäisen jet lagin sumentaman päivän jälkeen jalat huusivat hoosiannaa ja mittariin oli kertynyt jo 50 000 askelta, oli aika tutustua Manhattanin metroverkostoon. Mainio hotellimme Courtyard Marriott keski-Manhattanilla (hotellin sivuille tästä) oli sijainniltaan ihanteellinen. Kävellen pääsi hyville ostoskaduille ja mm. Times Squaren hulinaan. 51st Streetin metroasema oli aivan hotellin vieressä. Siitä pääsi näppärästi Downtowniin, jossa sijaitsevat mm. Brooklyn Bridge, 9/11-muistomerkki ja ostoshelvettiparatiisi Century 21 -outlettavaratalo.

Keltaisten taksien jono on Nykissä ilmeisesti arkipäivää, olipa sitten arki tai pyhä, päivä taikka yö. Paras taksikuski meille sattui kuitenkin saapuessamme maahan tarjoten kyydin mustalla taksillaan. Hyppäsimme JFK:ltä taskukokoisen latinonaisen julmetun suuren towncarin kyytiin. Leidin kynnet olivat viedä huomion hänen tarinoiltaan. Kynnet olivat piiittkät ja räikeän pinkit, mutta lopulta tarinat veivät kuitenkin voiton värikkyydessään.

Muistoja viikon reissulta on yllin kyllin. Saatanpa kirjoittaa vielä myös ostoksista ja tietenkin ruoasta. Sillä välin olisi kuitenkin mainiota lukea juuri sinun New Yorkin kokemuksistasi.