lauantai 31. lokakuuta 2015

Voipaputahna kanelilla ja sitruunalla

Hummusta, pestoa, tapenadea, mitä vain täyteläistä ja aromikasta tahnaa ja minä olen aivan myyty! Ahorita-ravintoloiden Valkoisen täytteen innoittamana lähikaupasta tarttui matkaan säilöttyjä voipapuja. Tälläkin rakkaalla lapsella on monta nimeä, joten saatat tunnistaa ne myös nimellä suuret valkoiset pavut tai limanpapu (lima beans). Kypsän voipavun koostumus on täyteläinen ja aavistuksen rakeinen. Sen neutraali maku jättää tilaa hyvinkin erilaisille mausteille.

20151027_175919

VOIPAPUTAHNA viidelle lisukkeeksi tai leivän päälle

noin 250 g isoja valkoisia papuja (keitettyjä tai säilöttyjä)
noin 0,5 dl kylmää vettä
1 rkl oliiviöljyä
2 rkl sitruunamehua
sitruunankuoriraastetta (jos haluat)
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
noin 1 tl kanelia maun mukaan

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Karvas pettymys ja syvien makujen lämmin salaatti

Parhaat onnittelut teille kaikille bloggarikollegoille, jotka syksyn tullen pääsitte opiskelemaan Ruokajournalismin opintokokonaisuutta Haaga Heliassa. Itsekin pyrin, mutta en mahtunut valittujen 21 opiskelijan joukkoon. Harmitti vietävästi. Istuisinko nyt sitten tympääntyneen näköisenä nojatuolissa koko syksyn, kuten herra Dali tuossa alakuvan maalauksessa taannoisessa Coca Cola -pullo 100 vuotta näyttelyssä Sinebrychoffin Taidemuseossa?

20151003_135013


lauantai 3. lokakuuta 2015

Oravanpyörä pyörii

Niinhän se on, kun arki on lasten pitkän kesäloman jälkeen alkanut, oravanpyörä pyörii jälleen. Blogikin on jäänyt arjen ja flunssan jalkoihin. Kun makaat sohvan pohjalla kolmatta päivää seuranasi lämmittävä inkiväärijuoma ja telkkarin kaukosäädin, alkaa mielen sopukoista nousta uusia ajatuksia. Pysäyttikö liiallinen stressi kropan aiheuttamalla flunssan juuri tähän kohtaan syksyä? Pyöriikö arki liiaksi rutiinien ympärillä? Olisiko aika järjestää joitain asioita uusiksi?


Nämä tytöt osaavat selkeästi irrottautua arjesta. Mikä heidän tarinansa on, siitä ei minulla ole tietoa. Ihastuttava lauma pelmahti pari viikonloppua sitten Kansallismuseoon ja sain napattua heistä kuvan kaukaa.

Syksy on ollut aina lempivuodenaikani. Lämpö viipyilee vielä hämärtyvissä illoissa, mutta tuulenvireessä on jo viileä sävy. On ihana sytyttää kynttilöitä ja tuijotella elävää tulta takassa, niin sisällä kuin ulkonakin. Puutarhakaupat täyttyvät kanervista ja syklaameista. Syvä purppuraväri kuuluu minun syksyyni kiemurtelevien murattien kera.



Uutta intoa ja puhtia eloon on haettava kauniista asioista ja uusista elämyksistä. On aika oppia uutta ja verestää vanhoja taitoja, nautittava kauniiden syyspäivien valosta, niin kauan kuin sitä riittää.

Toinen toistaan opettaen



Iloa ja valoa sinunkin syksyysi. Hypätään pois oravanpyörästä aina kun se on mahdollista.