Sisustus on kodikas ja vähän mummolahenkinen. Lapsille löytyy leikkinurkkaus, jonka nähtyään 12-vuotiaat neitokaiset huokaisivat huomattavan syvään ihastuksesta, mutta purjehtivat kuitenkin coolisti ohitse.
Ystävällinen henkilökunta tulkkasi tarvittavan vironkielisestä ruokalistasta englannin ja suomen mennessä iloisesti sekaisin.
Diipin astiat erottuivat edukseen normaalista valkoisesta ravintolaposliinista. Leipä oli kuin kotona leivottua ja se tarjoiltiin pestovoin kera.
Listalta valikoitui seurueemme lautasille suomalaisittain edullisia annoksia. Kallein valitsemistamme oli päivän kala, 12 €, ahvenia primöörien kera ja hauskasti limetillä maustettua perunamuusia. Kastike kruunasi tasapainoisen annoksen, kuten myös lasi suositeltua amerikkalaista kuivaa rieslingiä.
Pihvi jauhetusta lampaasta, jonka täytteenä oli punaisia linssejä, raikkaan jugurttikastikkeen kera.
Kevyesti savustettu lohi linguinen ja ihanan kastikkeen kera, hinta 7 €!
Jälkiruoat olivat takuuvarmoja klassikoita pannacottaa ja suklaafondantia taiten valmistettuina tuoreiden marjojen ja ravintolan oman jäätelön saattelemana. Epäitalialaisittain mammamafian jäsenet joivat cappuccinot vielä jälkiruokien kera, vaikka kello oli kerennyt jo iltayhdeksään. Ihanat kupit ja kauniit koristelut toivat plussaa kahvinautintoon.
Lauantai-ilta Diipissä oli melko hiljainen. Toivottavasti tämä ei ollut merkki paikan suosion laskusta. Meidän nelihenkisen seurueemme lisäksi syömässä oli yksi paikalliselta kuulostanut pariskunta ja kaksi muuta suomalaista seuruetta. Tosin asiakaspaikkojakaan ei ole kuin kolmisenkymmentä. Ravintolaan on satamasta matkaa vajaa kilometri ja se tarjoilee sunnuntaisin myös brunssia. Käykää ihmeessä nauttimassa Diipin hyvästä ruoasta ja rennon kohteliaasta palvelusta Tallinnassa käydessänne. Ravintolan Facebook-sivun löydät TÄÄLTÄ.
Sulkapallokin sujui hyvin. Tuloksena oli kultamitali alle 13-vuotiaiden tyttöjen kaksinpelistä.
