Älytön älypuhelinvimma

Kolme teiniä omissa huoneissaan. Minä ja Husband olohuoneessa, toinen läppäri sylissään toinen älypuhelimensa lumoissa. Tarkistuskysymys kaikuu ilmoille: "Onko täällä ketään, joka ei ole netissä nyt?" Ei ole! Onko tässä mitään järkeä? No ei!

Päätimme (siis me vanhemmat) viettää yhden arki-illan ilman älypuhelimia ja läppäreitä. Teinit taipuivat yhteiseen päätökseen, koska heille ei annettu vaihtoehtoja :)

Mitä tapahtui? Kuopus helpotti omaa tilannettaan ja unohti puhelimensa kaverin luokse. Pojken Blålla oli treenit, joten pari tuntia illasta meni heittämällä ilman puhelinta. Pelasimme jazzia ja joimme teetä, keskustelimme, teimme jopa vähän kotitöitä. Läppäri avattiin vain, kun piti tarkistaa seuraavan päivän poikkeavia bussiaikatauluja, jotta Cute Noisy Girl pääsee treeneihin itsekseen.



Miksi tällainen kokeilu? Nykyihmisten ainainen kiire on mielestäni pitkältikin itse aiheutettua. Aina löytyy aikaa tehdä Facebook-statuksen päivitys, lukea vielä muutamaa blogia, tarkistaa kavereiden instagram-kuvat ja kommentoida niitä. Katsotaan vielä pari tuntia illassa telkkaria, niin johan jää monta tärkeää asiaa tekemättä, "koska en ole ehtinyt".

Tiedän mitä mietit! Mutta ei, en ajattele että sometus ja muu digihaahuilu on turhaa, päinvastoin. Se kehittää sosiaalisia taitoja, tilanneälyä ja medialukutaitoa. Varsinkin nuorisosta löytyy koko joukko erittäin fiksuja ihmisiä, jotka nivovat somettamisen luontevaksi osaksi elämäänsä ja tuottavat mahtavaa sisältöä harrastuksistaan ja kokemuspiiristään nettiin meidän muiden iloksi. Silloin kun digitaivallus on OSA elämää, eikä se vie vapaa-aikaa kokonaan, se on mielestäni hyvinkin ok. Kohtuus on hyväksi tässäkin asiassa.

Hyvä tapa testata, onko ruutuajasta tullut liian suuri osa elämää, on pitää puhelimeton ja muutenkin ruutuajasta vapaa ilta. Jos tunnet vieroitusoireita, kannattaa siitä tehdä tapa vaikka kerran tai kaksi viikossa.

Totuus on kuitenkin se, että ihmisen aivot kaipaavat virikkeetöntä aikaa ja totaalista lepoa, niin nuorten kuin meidän aikuistenkin. Minä haluan olla myös varma siitä, että perheemme nuoriso saa tarpeeksi unta. Kaikki kolme harrastavat tiiviisti ja monestikin harjoitukset ovat myöhään illalla. Palautuminen ja sitä kautta omassa lajissa kehittyminen edellyttävät riittävän määrän laadukasta yöunta.



P.S. Solskensflickan oli saanut 75 viestiä puhelimeensa tuon yhden illan aikana erilaisista medioista ja ryhmäkeskusteluista. Kovin hämmentävää mielestäni. Ja juu, meillä vietetään jatkossakin yksi ilta viikossa vailla ruutuaikaa.