Viime viikonlopun matka Sveitsin Baseliin oli sulkapallontäyteinen, mutta myös oiva makumatka. Lievän haasteen reissulle asetti kokeiluluontoinen gluteenittomuuteni. Miksikö gluteenitonta? Hallitsemattomaksi käynyt iho-ongelma sai testaamaan suositeltua kahdeksan viikon gluteenitonta ruokavaliota.
lauantai 22. helmikuuta 2014
keskiviikko 12. helmikuuta 2014
Tunteita, niin paljon erilaisia tunteita!
Urheilugaalassa valitaan vuosittain sykähdyttävin urheiluhetki. Oman urheiluvuoteni sykähdyttävimmän hetken sain kokea viime viikonloppuna. Samaan aikaan kun tytär nousi korkeimmalle palkintopallille nelinpeliparinsa kanssa vastaanottamaan kultaista mitalia, isoveli voitti vieressä suomenmestaruuden sulkapallon alle 15-vuotiaiden kaksinpelissä.
Urheilukuviin tallentuu yleensä paljon riemua ja onnistumisen hetkiä. Kuvista voi näkyä myös helpotusta ja jännityksen purkautumista. Kullan menetyksen aiheuttama karvas pettymys on hopeapallille kiivetessä saattanut jo hieman laantua, tai sitten ei.
Kuvien ulkopuolelle jäävät yleensä suuremmat epäonnistumiset ja kyyneliin purkautuvat pettymyksen tunteet. Tappion hetkellä on kuitenkin hyvä muistaa vanha viisaus: "Voittajia ovat yleensä entiset häviäjät, jotka päättivät yrittää uudelleen."
Bad Mama's kitchenin eväillä saavutettiin tällä kertaa hyvä tulos myös tankkauksessa. Pikainen pastasalaatti syntyi periaatteella: Mitäköhän kaapista löytyy?
VOITOKKAAN PÄIVÄN KYLMÄ PASTASALAATTI iso kattilallinen
300 g kokojyväfarfalle-pastaa
1 iso suippopaprika
300 g savukinkkua kuutioina
1 prk tölkkimandariineja
1 ruukku Salanova-salaattia
1/2 dl sitruunaoliiviöljyä
suolaa, pippuria, rakuunaa
Keitä pasta ohjeen mukaan. Jäähdytä. Pilko kinkku ja paprika, valuta mandariinit ja revi salaatti. Sekoita kaikki ainekset ja mausta. Pakkaa eväsrasioihin, sujauta rasiat kylmälaukkuun ja varaa matkaan mukaan ruokailuvälineet.
Urheilukuviin tallentuu yleensä paljon riemua ja onnistumisen hetkiä. Kuvista voi näkyä myös helpotusta ja jännityksen purkautumista. Kullan menetyksen aiheuttama karvas pettymys on hopeapallille kiivetessä saattanut jo hieman laantua, tai sitten ei.
Kuvien ulkopuolelle jäävät yleensä suuremmat epäonnistumiset ja kyyneliin purkautuvat pettymyksen tunteet. Tappion hetkellä on kuitenkin hyvä muistaa vanha viisaus: "Voittajia ovat yleensä entiset häviäjät, jotka päättivät yrittää uudelleen."
Bad Mama's kitchenin eväillä saavutettiin tällä kertaa hyvä tulos myös tankkauksessa. Pikainen pastasalaatti syntyi periaatteella: Mitäköhän kaapista löytyy?
VOITOKKAAN PÄIVÄN KYLMÄ PASTASALAATTI iso kattilallinen
300 g kokojyväfarfalle-pastaa
1 iso suippopaprika
300 g savukinkkua kuutioina
1 prk tölkkimandariineja
1 ruukku Salanova-salaattia
1/2 dl sitruunaoliiviöljyä
suolaa, pippuria, rakuunaa
Keitä pasta ohjeen mukaan. Jäähdytä. Pilko kinkku ja paprika, valuta mandariinit ja revi salaatti. Sekoita kaikki ainekset ja mausta. Pakkaa eväsrasioihin, sujauta rasiat kylmälaukkuun ja varaa matkaan mukaan ruokailuvälineet.
lauantai 8. helmikuuta 2014
Gluteeniton suklaakakku ja -muffinssit
Google-haku Gluteeniton suklaakakku antoi vaatimattomat 287 000 hakutulosta. Klikkailin aikani ja löysin muutamasta ohjeesta mielenkiintoisen raaka-aineen: kikherneet. Kikherneet ovat suurta herkkuani, joten päätin säveltää löytämiäni ohjeita mukaillen taikinan, josta syntyisi sekä mutakakku-tyyppinen herkku että muffinsseja.
Tästä annoksesta tuli piirakkavuoallinen ja 12 muffinssia
GLUTEENITON SUKLAAKAKKUTAIKINA
500 g keitettyjä kikherneitä (säilyke tai itse keitetty)
4 kananmunaa
150 g voita
200 g tummaa suklaata (tarkista, ettei sisällä vehnää, jos haluat täysin gluteenittoman)
2 rkl vaniljauutetta (tai vaniljasokeria maun mukaan)
0,5 dl espressoa tai muuta vahvaa kahvia
100 g perunajauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
Tästä annoksesta tuli piirakkavuoallinen ja 12 muffinssia
GLUTEENITON SUKLAAKAKKUTAIKINA
500 g keitettyjä kikherneitä (säilyke tai itse keitetty)
4 kananmunaa
150 g voita
200 g tummaa suklaata (tarkista, ettei sisällä vehnää, jos haluat täysin gluteenittoman)
2 rkl vaniljauutetta (tai vaniljasokeria maun mukaan)
0,5 dl espressoa tai muuta vahvaa kahvia
100 g perunajauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
sunnuntai 2. helmikuuta 2014
Urheilua ja unelmia - sulkapallon SM-kisat
Viikonloppu on vierähtänyt sulkapallon SM-kisoja lähietäisyydeltä seuraten. Ja tarkoitan ihan kirjaimellisesti lähietäisyydeltä, nimittäin rajatuomarina. En tiedä kuvittelenko vain, mutta väitän että siinä rajalla istuessa pystyy aistimaan pelaajien ajatuksia, menemään jollain oudolla tavalla heidän päänsä sisälle ja päättelemään ottelun lopputuloksen. Ei siis sitä, montako pistettä pelaajat onnistuvat saamaan, vaan sen kumpi voittaa. Vahva väite, tiedetään!
Suomenmestaruudet ratkottiin aika lailla tuttujen nimien kesken. Kaikki finalistit ovat erittäin taitavia sulkapalloilijoita, kokeneita ja monissa liemissä keitettyjä. Mikä sitten ratkaisee sen, kenelle kunnian kukko laulaa? Kun fyysiset ja taidolliset ominaisuudet ovat samalla tasolla, ratkaisee korvien väli. Niin se vain on. Mikä sitten vaikuttaa siihen korvien väliseen tilaan pelin aikana? Siihen onkin vaikeampi vastata.
Olen kuluneen vuoden aikana saanut hieman oppia sellaisista asioista kuin sisäinen puhe, tietoinen läsnäolo ja rentoumistaidot. Näitä taitoja voi soveltaa niin työ- kuin yksityiselämässäkin. Osia oppimastani olen ujuttanut myös arkijutusteluun perheemme nuorison kanssa. Älkää kertoko heille, että he ovat joutuneet äitinsä amatöörimäisen keittiöpsykologisoinnin kohteeksi :)
Sisäinen puhe on mielestäni mainio esimerkki siitä, miten voi selvitä voittajana haastavista tilanteista. Sisäinen puhe voi olla luonteeltaan joko kannustavaa tai hajottavaa. Harjoittelemalla myönteistä sisäistä puhetta voi tiukan paikan tullen pystypäin jatkaa kohti tavoitettaan tyyliin: pomo antoi palautetta työtehtävästä, joka ei sujunut odotusten mukaisesti. Ajattelen: "Nyt kun tiedän, mistä kiikastaa, osaan tehdä saman työn paremmin ensi kerralla." Hajottava sisäinen puhe kuuluisi suunnilleen näin: "Voi ei, pomo haukkui mut. Mä oon ihan surkee työssäni, saan varmasti potkut kohta."
Sama asia sulkismatsiin vietynä kuuluisi näin: "Hävisin tärkeän pisteen. No, se oli vain yksi piste. Mulla on hyvät mahikset kääntää peli vielä itselleni." Tai näin: "Voi ei, toi piste olis ollu pakko voittaa. Nyt mä häviin tän matsin."
Voisiko tuo olla se juttu, jonka rajatuomarin tarkka silmä näkee pelaajissa?
Kuvassa sulkapallon naisten kaksinpelin tuore suomenmestari Airi Mikkelä. Onnittelut Airille, jolla on varmasti mahtava ura edessään. Kuva on lainattu Airin blogista My Feathered Dreams - Airi Mikkelä. Kannattaa vierailla: Klikkaa
Suomenmestaruudet ratkottiin aika lailla tuttujen nimien kesken. Kaikki finalistit ovat erittäin taitavia sulkapalloilijoita, kokeneita ja monissa liemissä keitettyjä. Mikä sitten ratkaisee sen, kenelle kunnian kukko laulaa? Kun fyysiset ja taidolliset ominaisuudet ovat samalla tasolla, ratkaisee korvien väli. Niin se vain on. Mikä sitten vaikuttaa siihen korvien väliseen tilaan pelin aikana? Siihen onkin vaikeampi vastata.
Olen kuluneen vuoden aikana saanut hieman oppia sellaisista asioista kuin sisäinen puhe, tietoinen läsnäolo ja rentoumistaidot. Näitä taitoja voi soveltaa niin työ- kuin yksityiselämässäkin. Osia oppimastani olen ujuttanut myös arkijutusteluun perheemme nuorison kanssa. Älkää kertoko heille, että he ovat joutuneet äitinsä amatöörimäisen keittiöpsykologisoinnin kohteeksi :)
Sisäinen puhe on mielestäni mainio esimerkki siitä, miten voi selvitä voittajana haastavista tilanteista. Sisäinen puhe voi olla luonteeltaan joko kannustavaa tai hajottavaa. Harjoittelemalla myönteistä sisäistä puhetta voi tiukan paikan tullen pystypäin jatkaa kohti tavoitettaan tyyliin: pomo antoi palautetta työtehtävästä, joka ei sujunut odotusten mukaisesti. Ajattelen: "Nyt kun tiedän, mistä kiikastaa, osaan tehdä saman työn paremmin ensi kerralla." Hajottava sisäinen puhe kuuluisi suunnilleen näin: "Voi ei, pomo haukkui mut. Mä oon ihan surkee työssäni, saan varmasti potkut kohta."
Sama asia sulkismatsiin vietynä kuuluisi näin: "Hävisin tärkeän pisteen. No, se oli vain yksi piste. Mulla on hyvät mahikset kääntää peli vielä itselleni." Tai näin: "Voi ei, toi piste olis ollu pakko voittaa. Nyt mä häviin tän matsin."
Voisiko tuo olla se juttu, jonka rajatuomarin tarkka silmä näkee pelaajissa?
Kuvassa sulkapallon naisten kaksinpelin tuore suomenmestari Airi Mikkelä. Onnittelut Airille, jolla on varmasti mahtava ura edessään. Kuva on lainattu Airin blogista My Feathered Dreams - Airi Mikkelä. Kannattaa vierailla: Klikkaa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)