Ihan pihalla!

Klisee tai ei, mutta täytyy sanoa että kyllä luonto on ihmeellinen. Puutarha tuntuu kovin mahtipontiselta sanalta, kun ajattelen pientä takapihamme plänttiä, joka on valjastettu hyötykasvien kasvatukseen. Omaan vain hennosti vihertävän peukalon, joten tähän mennessä kasvatuskokeilut ovat rajoittuneet vain vaatimattomia puutarhurin kykyjä vaativiin kasveihin. Talven jäljiltä löysin kuin varkain jo komeisiin mittoihin kasvaneen ruohosipulituppaan, valtavasti raparperia, lavakauluksessa suikertavaa minttua ja Pusulasta meille muuttanutta lipstikkaa. Tästä se kesä alkaa ja kohta pääsee toivottavasti istutuspuuhiin.

Onni on oma pieni salaattimaa

Ihailen ihmisiä, jotka saavat viherkasvinsa kukoistamaan läpi vuoden ja jotka suitsait kasvattavat perheelleen sen seitsemän sortin chilit ja tomaatit, kurkut, kesäkurpitsat ja kaikenmaailman pavut. Itse en omista vihreää peukaloa vaikka niin haluaisinkin.



Viime kesänä takapihallamme vieraili pikkukaivuri, joka kuopi ikivanhan ja epäkäytännöllisen avolehtikompostin matkaansa. Siihen tilalle laitettiin muutama lavakaulus minun puutarhuriharjoitteluani varten. Olen varsin ylpeä siitä, että olen onnistunut jo saamaan satoakin.

Salaattipenkkiin olen tuikannut kaupan ruukkusalaattien juuria. Lisäksi olen kylvänyt pinaattia, josta on jo kerätty satoa niin salaattiin kuin pakastimeenkin. Jes! Pensaspapu aukoo vasta varovaisesti ensimmäisiä hohtavan valkoisia kukkiaan. Saapa nähdä, riittääkö kesää tarpeeksi pitkälti papujen valmistua. Porkkanaa on vain yksi rivi ja olen hämmentynyt, jos sieltä tulee yksikin porkkana. Kahdeksan mansikantainta on tuottanut huikean sadon. Ainakin puoli litraa punaposkista Polkaa on jo nyt saatu popsia ;)


Oman salaattimaan satoa

Uskollinen ruohosipuli työntää vartta oikein komeasti. Sen siirsin jo viime syksynä ruukusta lavakaulukseen. Samoin minttu suikertaa voimakkaantuoksuisia lehtiään salaattipenkin nurkassa. Oppia on tullut sen osalta, ettei raparperia kannata istuttaa salaattipenkkiin. Se valtaa kaiken alleen. Raparperi saa pian siirron etupihan uuteen perennapenkkiin, jossa on menossa samankaltainen trial&horror -kokeilukausi. Täällä otetaan vastaan valkoisten ja eri lilansävyisten perennojen pistokkaita...



Sadon suuruus ei ole pääasia. Pääasia on kappale sitä hidasta elämää, jota puutarhanhoidon opettelu tarjoaa. Kaiken kiireen ja touhotuksen keskellä on hyvä hidastaa tahtia aina välillä. Puutarhassa kuljeskelu on meditatiivinen kokemus eikä tarvitse maksaa tietoisen läsnäolon kursseista, mieli elää hetkessä aivan itsestään.

Nyt kaipaisin kuitenkin neuvoja siitä, miten ja millä keltaista kesäkurpitsaa voisi lannoittaa luonnonmukaisesti. Tuloillaan valtavien lehtien alla on ainakin viisi kesäkurpitsavauvaa ja haluaisin auttaa niitä kasvamaan. Ihmislasten ruokkiminen on paljon yksinkertaisempaa...

Pihasulkiksen varjopuolia :)

Puussa sulka, sählymaila ja Pojken Blå

Asuntomessuilla Hyvinkäällä

Hyvää huomenta kaikille! Näin viileänä aamupäivänä (+13 astetta) on kiva tehdä vähän yhteenvetoa toissapäivänä Hyvinkään asuntomessuilla nähdystä ja koetusta. Bad Mama ja Husband jalkautuivat Metsäkaltevan maisemiin etsimään vinkkejä kotipihan laittamiseen ja aistimaan sisustuksen uusia tuulia.

Tämänvuotisilla asuntomessuilla teemana on kotoilu, mikä monilla pihoilla näkyi erilaisten istutuslaatikoiden ja pikku kasvimaiden muodossa. Erään talon kivipäällysteiselle etupihalle oli istutettu mansikkamaa. Kiva idea! Löytyipä pieni perunamaakin istutettuna luonnonkiviaidanteen kainaloon.



Siitä huolimatta, että asuntomessupihat ovat uusia eivätkä vielä saavuttaneet täyttä kukoistusta, on monessa talossa onnistuttu sitomaan sekä piha että talo ympäröivään luontoon.

Tuossa alla yksi hienoimmista esimerkeistä siitä, miten olohuoneen ikkunasta näkyvä maisema tulee osaksi kotia. Huomatkaa upea kontrasti piikkilankakoristeen ja isoa kiveä vasten kasvavien liljojen välillä. Mäntymetsä taustalla on paras mahdollinen raami tälle asetelmalle. Olisi kiva nähdä, miten upea maisema vaihtuu eri vuodenaikojen mittaan.


Tätä kaunista maisemaa katselevat Villa Sisun asukkaat Sini ja Jarno. Onnea uuteen kotiinne!

Joissakin kohteissa oli näyttävät ja ennen kaikkea tarpeeksi suuret terassit. Terassille tai patiolle on hyvä saada mahtumaan suuri ruokapöytä ja jonkinlainen rentoutumispaikka. Köynnökset, kesäkukat ja yrtit tuovat aina lisäpisteitä.

Alle keräsin suosikkikohtiani pihoilta ja patioilta. Teen erillisen postauksen talojen sisätiloista ja ehkäpä myös kauniista yksityiskohdista, joita kameraan tarttui messuilla.