Niinhän se on, kun arki on lasten pitkän kesäloman jälkeen alkanut, oravanpyörä pyörii jälleen. Blogikin on jäänyt arjen ja flunssan jalkoihin. Kun makaat sohvan pohjalla kolmatta päivää seuranasi lämmittävä inkiväärijuoma ja telkkarin kaukosäädin, alkaa mielen sopukoista nousta uusia ajatuksia. Pysäyttikö liiallinen stressi kropan aiheuttamalla flunssan juuri tähän kohtaan syksyä? Pyöriikö arki liiaksi rutiinien ympärillä? Olisiko aika järjestää joitain asioita uusiksi?
Nämä tytöt osaavat selkeästi irrottautua arjesta. Mikä heidän tarinansa on, siitä ei minulla ole tietoa. Ihastuttava lauma pelmahti pari viikonloppua sitten Kansallismuseoon ja sain napattua heistä kuvan kaukaa.
Syksy on ollut aina lempivuodenaikani. Lämpö viipyilee vielä hämärtyvissä illoissa, mutta tuulenvireessä on jo viileä sävy. On ihana sytyttää kynttilöitä ja tuijotella elävää tulta takassa, niin sisällä kuin ulkonakin. Puutarhakaupat täyttyvät kanervista ja syklaameista. Syvä purppuraväri kuuluu minun syksyyni kiemurtelevien murattien kera.
Uutta intoa ja puhtia eloon on haettava kauniista asioista ja uusista elämyksistä. On aika oppia uutta ja verestää vanhoja taitoja, nautittava kauniiden syyspäivien valosta, niin kauan kuin sitä riittää.
Toinen toistaan opettaen
Iloa ja valoa sinunkin syksyysi. Hypätään pois oravanpyörästä aina kun se on mahdollista.
