Danish Junior Cup 2014

Perinteikäs Danish Junior Cup pelattiin 10.-14.10.2014. 30-vuotista taivaltaan juhlinut juniorisulkapalloilijoiden turnaus tarjosi hienoja elämyksiä ja paljon oppia Suomen maajoukkueelle. 25 pelaajaa ikäluokista U13, U15 ja U17 matkasi valmentajiensa ja huoltajiensa kanssa viime perjantaina Kööpenhaminaan. Viikonloppuna pelattiin yksilöturnaus ja alkuviikolla joukkuekisa. Joukkuekisassa parhaiten suomalaisista pärjäsi alle 13-vuotiaiden maajoukkue, joka sijoittui kuudenneksi jättäen taakseen Kööpenhaminan, Ruotsin ja Belgian. Nämä Danish Junior Cupin ensikertalaiset ilahduttivat ennakkoluulottomalla ja pelottomalla asenteellaan ja tietenkin myös taidoillaan.


Takarivissä Julia, Jannica, Joakim, Sami, Steven ja valmentaja Elina, eturivissä Anni ja Carla, siis U13-joukkueemme

Nopea feikkifoccaccia

Foccaccian näköinen peltileipä valmistuu pikaisesti vaikka iltapalaksi. Jos halla ei ole vielä vienyt puutarhan rosmariinia, on leipä lähestulkoon aito.

FEIKKIFOCCACCIA pellillinen

4 dl vettä
1 tl suolaa
2 tl vaaleaa siirappia tai sokeria
25 g hiivaa
3 rkl oliiviöljyä
3 - 4 dl grahamjauhoja
3 - 4 dl vehnäjauhoja
tuoretta rosmariinia
sormisuolaa

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, siirappi ja öljy. Vaivaa jauhot taikinan joukkoon vähitellen. Lisää kunnes taikina irtoaa hieman kulhon reunoista. Kohota taikina kaksinkertaiseksi. Vaivaa ja levitä pellille leivinpaperin päälle. Anna kohota vartti, valuta päälle vähän oliiviöljyä, pistele leipään rosmariinia, ripottele hieman sormisuolaa ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Helppoa, nopeaa ja hyvää!

Mamma Mia mikä päivä!

Värikäs, vauhdikas, taidokas, hauska! Tätä kaikkea on tänään Svenska Teaterissa ensi-iltansa saava Abba-musikaali Mamma Mia. Voi onnea, pääsin katsomaan viime keskiviikon ennakkonäytöstä. Lähes kolmituntinen ilotulitus Abba-musiikkia sekä Donnan ja Sofien tarina ei jättänyt ketään kylmäksi. Menkää katsomaan, jos vain suinkin mahdollista! TV5 esittää muuten Mamma Mia -leffan tänään klo 21. Taidan asettua villasukkineni viltin alle sohvannurkkaan katsomaan sitä.



Väri-ilotulitus jatkukoon! Tiedättehän, että tuoremehu ei koskaan voi olla liian kylmää. Jep, näin on. Ja tiedättehän senkin, että me suomalaiset syömme aivan liian vähän tuoreita asioita. Yhdistin nämä kaksi asiaa ja aloin lisäämään aamutuoremehuuni marjoja suoraan pakastimesta. Näin ne toimivat ikään kuin jääpaloina, mutta lisäksi tuovat tarpeellisia vitamiineja ja flavonoideja aamupalaani. Bonuksena se God Morgon -purkki kestää vähän pidempään :)







Lasin pohjalta voi lusikoida juuri sopivasti sulaneet marjat suuhunsa. Herkullista lauantaita!

Sporttaajan Mutti-soppa

Arkistoistani löytyy reseptikirja vuosien takaa, jossa on mahtava tomaattikeiton ohje. Sopan nimi on SLURPS-keitto. Pelkkä reseptin näkeminen nostaa joka kerta veden kielelle. Tässä tulee nyt sulkapalloilijoille ja muille sporttaajille tuunattu ohje, johon tehdään pohjaksi tomaattikeitto ja lisätään hiilareita tummilla makaroneilla sekä protskut broilerilla. Tomaatti on tietty Muttia, koska se on oikeasti laadukasta. Kiitos Henri Alénin, nyt minäkin sen tiedän.



SPORTTAAJAN MUTTI-SOPPA 8 annosta

700 g broilerfileitä naturel
2 sipulia
1 kokonainen valkosipuli
2 rkl oliiviöljyä
2 prk Mutti-tomaatteja (murskaa tai kokonaisia)
3 prk vettä
5 dl tummaa makaronia
3 tl suolaa
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl sokeria
mustapippuria
timjamia (tuoretta tai kuivattua)

Miksei aina voi olla syyskuu?

Vaikka kesä on ollut kuinka ihana, huomaan aina elokuun päättyessä olevani syysihminen. Paahtava kuumuus on kääntynyt syyskuun kuulaudeksi. Loppukesän ja alkusyksyn sadonkorjuuaika on parasta ja välillä pahintakin aikaa omenapaljouden takia. Tänä vuonna omppuja on aikalailla sopivasti. Niistä on riittänyt kakkukokeiluihin, hilloksi ja tuoremehuksi. Kun tuossa taannoin vihjasin omenapiirakasta, huusi perhe yhteen ääneen perinteistä omenapiirakkaa. Ei saa säästellä voita, sokeria tai jauhoja ja pitää olla reilusti kanelia. Selvä se, gluteenittomat yms. kokeilut ovat ilmeisesti ylittäneet muutamien sietokyvyn. Pojken Blå lisäsi vielä varmuuden vuoksi: "Perinteiseen omenapiirakkaan ei sitten käytetä ruisjauhoja!"



Tässä se siis tulee: muhkean muropohjan omaava mehukas ja kanelinen omenapiirakka.

PERINTEINEN OMENAPIIRAKKA

Pohja:

150 g voita
1,5 dl sokeria
2 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
2 dl grahamjauhoja (Siis täysjyvävehnäjauhoja antamaan rouheutta makuun. Voi myös käyttää vain tavallisia vehnäjauhoja.)
1 tl leivinjauhetta

Täyte:

kotimaisia luomuomppuja, jos vain mahdollista
5-6 pienehköä omenaa viipaleina
sokeria
vaniljasokeria
kanelia

Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää 1 rkl jauhoja ja kananmunat. Pieni määrä jauhoja estää taikinaa juoksettumasta.



Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele muun taikinan joukkoon. Painele taikina piirakkavuokaan ja laita vuoka jääkaappiin.



Pese ja kuori halutessasi omenat vaikka näin:


Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Viipaloi omenat ja asettele viipaleet kauniisti piirakkapohjan päälle.



Ripottele omenaviipaleiden päälle reilusti sokeria ja maun mukaan kanelia sekä vaniljasokeria. Paista piirakkaa noin 20 minuuttia tai kunnes pohja on kullanruskea ja omenat hieman pehmentyneet.



Omenapiirakka on parhaimmillaan lämpimänä. Klassikkolisuke sille on paksu vaniljakastike (ohje TÄÄLTÄ) tai vaniljajäätelö.



Puoli tuntia, viisi henkilöä, litra jätskiä ja perinteisestä omenapiirakasta oli vain muruset jäljellä. Ei jäänyt epäselväksi, mikä oli perheen suosikkipiirakka kaikista tämän syksyn kokeiluista :)