Danish Junior Cup 2014

Perinteikäs Danish Junior Cup pelattiin 10.-14.10.2014. 30-vuotista taivaltaan juhlinut juniorisulkapalloilijoiden turnaus tarjosi hienoja elämyksiä ja paljon oppia Suomen maajoukkueelle. 25 pelaajaa ikäluokista U13, U15 ja U17 matkasi valmentajiensa ja huoltajiensa kanssa viime perjantaina Kööpenhaminaan. Viikonloppuna pelattiin yksilöturnaus ja alkuviikolla joukkuekisa. Joukkuekisassa parhaiten suomalaisista pärjäsi alle 13-vuotiaiden maajoukkue, joka sijoittui kuudenneksi jättäen taakseen Kööpenhaminan, Ruotsin ja Belgian. Nämä Danish Junior Cupin ensikertalaiset ilahduttivat ennakkoluulottomalla ja pelottomalla asenteellaan ja tietenkin myös taidoillaan.


Takarivissä Julia, Jannica, Joakim, Sami, Steven ja valmentaja Elina, eturivissä Anni ja Carla, siis U13-joukkueemme


Turnauksessa pelattiin uudella, kokeiluasteella olevalla pistesysteemillä. Pelattiin siis 11 pisteeseen ilman jatkopalloja ja kolmeen voitettuun erään asti. Itse koen, että uusi systeemi jättää pelit harmittavan lyhyiksi ja toivoisin ainakin jatkopisteiden pelaamista 15 saakka. Mielestäni se lisäisi pelin kiinnostavuutta verrattuna ilman jatkopalloja pelattavaan vaihtoehtoon. Muuten viiden erän järjestelmä tuntuu ihan järkevältä.


Iloinen valmentaja Elina suojattiensa kanssa voitetun sekanelinpelin jälkeen

Arpa voi asettaa sulkapalloilijan tukalaan tilanteeseen jo ennen kuin ensimmäistäkään palloa on lyöty ilmaan. Se mihin kohtaan kaaviota arpa pelaajan vie, jos ei ratkaisekaan vielä mitään, mutta ainakin saa pelaajan miettimään mahdollisuuksiaan tulevaa vastustajaa vastaan. Kaikki lajia vähänkään seuranneet muistanevat Ville Långin "arpaonnen" Lontoon olympialaisissa 2012. Ville toki näytti koko sulkapallomaailmalle mikä hän on miehiään ja pelasi parasta peliään Lee Chong Weitä vastaan. Erävoitto mestarista toi paljon tunnettuutta niin Villelle kuin koko suomalaiselle sulkapalloilulle.

Haluan uskoa, että kaikki on todellakin sulkapallossa mahdollista. Hyvänä päivänä jokainen voi voittaa. Päivän kunto, niin henkinen kuin fyysinenkin, usko itseensä ja voitontahto ratkaisevat. Jos on pystynyt pelaamaan parasta peliään, tappiokaan ei kirvele niin paljoa. En ole kylläkään tavannut sulkapalloilijaa, joka ei vihaisi häviämistä...



Tässä poikabändi treeneissään vaiko Suomen U15-sulkismaajoukkueen pojat lämppäämässä ennen treenejä?






Anu Nieminen oli järjestänyt suomalaisille hienon tilaisuuden treenata turnauksen välipäivänä yhdessä belgialaisten, hollantilaisten ja tanskalaisten samanikäisten pelaajien kanssa. Lisämausteena paikalla olivat U17-luokan poikia sparraamassa Suomesta Riikka Sinkko, Sonja Pekkola ja Anna Paavola. Upean uran sulkapalloilijana tehnyt Anu toimii nykyisin Lillerød Badmintonin juniorien päävalmentajana. Neljissä olympialaisissa pelannut Anu on yksi tuoreeseen Suomen Badminton Hall of Fameen valituista sulkisvaikuttajista.



Suomen valmentajat turnauksessa olivat Elina Väisänen, Joonas Lepistö ja Jonas Nielsen. He tekivät täyden päivä- ja iltatyön luotsatessaan pelaajiaan. Joonas, joka valmentaa U17-joukkuetta totesi, että parhaita havaintoja turnauksen aikana oli että koko ryhmä on parantanut tasoaan. Yksittäisiä pelejä voitettiin ja muutenkin hyviä suorituksia nähtiin. Tasoero ei ole suuren suuri verrattuna muihin Euroopan sulkismaihin. Vähän nopeammin, vähän tarkemmin, vähän taktisemmin asioita tekemällä voidaan kuroa se pieni ero kiinni.

Jonas Nielsen tuo Suomeen tanskalaista sulkapallo-osaamista. Seurasin mielenkiinnolla hänen aktiivista valmennustyyliään pelien aikana ja jälkeen. Muistiinpanovihko oli Jonaksella ahkerassa käytössä ja pelaajat saivat kuulemani mukaan perusteltuja neuvoja pelin kuluessa tauoilla ja hyvän briiffin pelin jälkeen. Meillä on hyvä liittoryhmävalmentajien ryhmä valmentamassa nuoria pelaajiamme.





U15-luokan pelaajamme Victor Lindahl palkittiin ikäluokkansa tsempparipalkinnolla, Fighter Trophy Awardilla. Hienoa Victor! Aiempia suomalaispalkittuja ovat Kasperi Salo (1997 - U19), Reetta Heino (2001 - U17), Kai Vesikallio (2005 - U15) ja Annmarie Oksa (2012 - U17)


Kuvassa Zechen ja Vicce

Ei postausta ilman ruokaa, ollaanhan Bad Mama's Kitchenissä. Turnauksen päätteeksi kävimme pienemmällä porukalla syömässä Kööpenhaminan Kødbyenissä, paikallisella Meat Packing Districtillä tai suomalaisittain Teurastamolla. Siellä sijaitsee italialaisravintola Mother. Hurmaavia pizzoja ja hyvää palvelua viehättävän kodikkaassa tunnelmassa tarjosi Mother. Paikkaa voi suositella kaikille nuorison kanssa matkustaville.









Samaan aikaan pelattiin U19-kisa, josta löytyy valmentaja Antti Rajasärkän yhteenveto osoitteesta www.sulkapallo.fi.

Kotimatka alkakoon. Lentokentällä odotteluaika käytettiin lepäämiseen, kortinpeluuseen ja jutusteluun. Joku teki jopa läksyjä. Ryhmä oli selvästi hitsautunut yhteen matkan aikana. Uskon että näillä matkoilla luodaan läpi elämän kantavia ystävyyksiä.





Hieno laji, hienoja nuoria ihmisiä! On etuoikeus saada osallistua tällaisiin matkoihin. Onneksi kuopuksemme on vasta 12-vuotias. Todennäköisesti me vanhemmat saamme reissata mukana vielä jonkin aikaa. Ja hei, reilun viikon kuluttua tavataan Esport Centerissä, jossa pelataan Tapion Sulan järjestämä Finnish International Junior Elite 2014. Hallilla nähdään!