Mustikkaparatiisi Sipoon saaristossa - mehevä mustikkapiirakka

Meillä on oma mustikkaparatiisi. Vain reilu puoli tuntia kotiovelta ja olemme kulkeneet autolla ja veneellä paratiisiin. Ja kyllä, olemme tosi kiitollisia lyhyestä mökkimatkasta ja saaren tarjoamista luonnon antimista. Tänään mentiin mustikkaan kolmen hengen voimin. Jo parin tunnin aherruksen jälkeen meillä oli 12 litraa sinistä kultaa pakastettavaksi. Lisäksi yksi litra varattiin kesän ensimmäiseen mustikkapiirakkaan ja sellaisenaan popsittavaksi.

Kotiin tultua teinit ryhtyivät piirakanleivontaan. Siitä tuli mehevä ja herkullinen. Tässä ohje, olkaapa hyvät.

MEHEVÄ MUSTIKKAPIIRAKKA pyöreä piirakkavuoallinen

Pohja:
100 g huoneenlämpöistä voita
1,5 dl sokeria
2 kananmunaa
1 dl maitoa
2 tl leivinjauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl grahamjauhoja

Voitele piirasvuoka. Vatkaa kananmunat vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet ja lisää ne kananmunavaahtoon. Sulata voi ja lisää se vuorotellen maidon kanssa taikinaan. Taikina jää melko löysäksi ja se on ihan ok. Kaada taikina piirakkavuokaan. Paista pohjaa viitisen minuuttia 200 asteessa. Ota pohja uunista ja kaada noin 5 dl mustikoita pohjan päälle. Paista piirakkaa vielä 12-15 minuuttia, kunnes taikina on hieman ruskistunut pinnalta.

Ripottele hieman tuoreita mustikoita piirakan päälle. Tarjoile suussasulava ja höyryävän kuuma piirakka heti jäätelön tai vaniljakastikkeen kera. Silloin tämä herkullinen piirakka on parhaimmillaan, mutta maistuu kyllä seuraavanakin päivänä, mikäli jotakin on jäänyt jäljelle.

Eri lähteistä käy ilmi, että kotimainen metsämustikka on todellinen superfood, eli erityisen terveellinen ruoka-aine.

Suomen Luonto kertoo verkkosivuillaan seuraavaa: "Siinä on paljon A-, B- ja C-vitamiineja, ruuansulatukselle tärkeitä kuituja sekä magnesiumia ja kalsiumia. Mustikat sisältävät myös antosyaaneja, kasvin solunesteessä esiintyviä väriaineita, joilla on havaittu olevan ihmiselle hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Mustikkaa pidetään yleisesti verenpainetta alentavana marjana ja sen on sanottu parantavan näköä."

On arvioitu, että suomalaiset kotitaloudet keräävät vuosittain noin 15 miljoonaa litraa mustikoita. Siitä huolimatta suuri osa sadosta jää metsiin, joten kaupallisten toimijoiden tulosta Suomen metsiin on turha huolestua. Herkkua riittää kyllä kaikille halukkaille.

Vaikka selkä väsyy, niin mieli lepää ja vielä illallakin vilisee mustikoita silmissä. Saaristossa eivät yleensä hyttyset vaivaa ja merituulen tuivertaessa lempeästi hiuksia voi vain todeta olevansa onnekas päästessään tällaiseen ympäristöön keräämään luonnon parhaita antimia talteen talven varalle.

Päivän aikana tavattiin myös joutsenia, saareen majoittunut jänis ja kotimatkalla, Helsingin Karhusaaressa, hirvi. Luonto tulee lähelle täällä pääkaupunkiseudullakin.

Ihastuttava New York

Vietimme perheen kanssa pökerryttävän hienon viikon helteisellä Manhattanilla kesäkuun alkupuolella. Mietin vakavasti, voiko New Yorkista kirjoittaa mitään uutta? Todennäköisesti ei, mutta voin kuitenkin kirjoittaa siitä, mikä minua sykähdytti tai ihmetytti tuhansista uutiskuvista ja kymmenistä elokuvista tutuissa maisemissa. Tänään 4. heinäkuuta voikin toivottaa:

HAPPY 4TH OF JULY

Vapaudenpatsas on tervehtinyt tulijoita jo 130 vuoden ajan

1) Vapaudenpatsas, Statue of Liberty

Nyt olen nähnyt sen niin maalta, mereltä kuin ilmastakin. Tällä kertaa vuorossa oli vesielementti. 13 vuotta sitten pörräsimme Husbandin kanssa Manhattanin yllä helikopterilla. Lady Liberty teki minuun silloin vaikutuksen, niin nytkin. Patsas on yllättävän pieni, paljon pienempi kuin minkä käsityksen saa elokuvista. Siitä huolimatta patsas ja sen tarina ovat vertaansa vailla. Lisätietoja täältä, linkki Wikipediaan.

2) 9/11-muistomerkki ja -museo

Kun kauhein on tapahtunut ja mikään ei saa sitä muuksi muuttumaan, on katsottava eteenpäin. Tuo on tunne, joka heräsi tutustuessamme 9.11.2001 terrori-iskujen keskiöön. Amerikkalaiset ovat onnistuneet luomaan uhreja kunnioittavan muistomerkin paikalle, joka on muuttanut lopullisesti niin monen ihmisen elämän. Lähes 3000 elämää päättyi täällä sinä päivänä ja jokaisen nimi on kaiverrettu muistomerkin altaita ympäröiviin pronssilaattoihin.

Muistomerkkeinä toimiville altaille on vapaa pääsy. Kannattaa ehdottomasti tutustua myös 9/11 museoon. Se on rakennettu paikalle, jossa WTC:n kaksoistornit sijaitsivat. Museon sisällä on nähtävissä tornien perustusten aitoja osia. Museossa oli valtavasti ihmisiä, mutta tunnelma oli harras ja kunnioittava. Museon anti oli todella monipuolinen ja kiinnostavasti rakennettu. Meidänkin teini-ikäiset viettivät parituntisen tässä museossa hiljentyen maailmaa muuttaneen raskaan asian äärelle.

www.wtc.com

Kotikulmilla

3) Liikenne

Viiden henkilön liikuttaminen New Yorkissa tapahtuu helpoiten kävellen tai metrolla. Kun on minun tapaani jäänyt täysin vaille suuntavaistoa, suunnistustaitoinen matkaseura on kultaakin kalliimpaa matkavaluuttaa. Matkan aikana ei huolehdittu siitä, eksyykö joku lapsista, vaan siitä että äiti ei jää yksin mihinkään. Maanpäällinen liikenne on lähes koko ajan yhtä kaoottista. Saapuessamme Nykiin presidentti Obama oli kaupungissa samaan aikaan, mikä oli omiaan sekoittamaan liikennettä entisestään.

Hibiscukset kukkivat Manhattanilla

Kun kahden ensimmäisen jet lagin sumentaman päivän jälkeen jalat huusivat hoosiannaa ja mittariin oli kertynyt jo 50 000 askelta, oli aika tutustua Manhattanin metroverkostoon. Mainio hotellimme Courtyard Marriott keski-Manhattanilla (hotellin sivuille tästä) oli sijainniltaan ihanteellinen. Kävellen pääsi hyville ostoskaduille ja mm. Times Squaren hulinaan. 51st Streetin metroasema oli aivan hotellin vieressä. Siitä pääsi näppärästi Downtowniin, jossa sijaitsevat mm. Brooklyn Bridge, 9/11-muistomerkki ja ostoshelvettiparatiisi Century 21 -outlettavaratalo.

Keltaisten taksien jono on Nykissä ilmeisesti arkipäivää, olipa sitten arki tai pyhä, päivä taikka yö. Paras taksikuski meille sattui kuitenkin saapuessamme maahan tarjoten kyydin mustalla taksillaan. Hyppäsimme JFK:ltä taskukokoisen latinonaisen julmetun suuren towncarin kyytiin. Leidin kynnet olivat viedä huomion hänen tarinoiltaan. Kynnet olivat piiittkät ja räikeän pinkit, mutta lopulta tarinat veivät kuitenkin voiton värikkyydessään.

Muistoja viikon reissulta on yllin kyllin. Saatanpa kirjoittaa vielä myös ostoksista ja tietenkin ruoasta. Sillä välin olisi kuitenkin mainiota lukea juuri sinun New Yorkin kokemuksistasi.

Rapean bataatin metsästys - toukokuun klassikkoresepti

Mission impossible? Saada bataattiin rapea pinta nimittäin. Ei enää! Löysin googlaamalla useita bataattiranskalaisten ohjeita, joita hieman yhdistelemällä tein elämäni ensimmäiset rapeat bataattiranskikset. Yes!

Dippaa bataattiranskiksia soijakastikkeeseen

Samalla innolla jatkoin kokeilua ja valmistin rapeita bataattisiivuja. Niistä tuli erittäin maukkaita, rapeita ja hieno yhdistelmä suolaista ja makeaa. Klassikkoreseptiainesta totesin - siispä toukokuukin sai oman klassikkonsa.

Rapeat bataattisiivut - ei niin kauniita, mutta herkullisia

RAPEAT BATAATTISIIVUT

1 reilun kokoinen bataatti, n. 600 g
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl maissitärkkelystä
mausteita maun mukaan, käytin chilijauhetta ja rosmariinia
suolaa

Kuori ja viipaloi bataatti. Leikkaa suurimmat viipaleet puoliksi. Laita bataatit kylmään veteen hetkeksi. Jotkut suosittelevat jopa tunnin liottamista. Kuivaa viipaleet hyvin tai puolihuolimattomasti. Tähänkin löytyy useaa koulukuntaa. Ärsyttävä ohje - tiedän :)

Laita bataatit suurehkoon pakastepussiin. Kaada pussiin oliiviöljy ja maissitärkkelys, siis Maizena sekä mausteet suolaa lukuunottamatta. Ravistele ja hölskyttele pussia siten, että kaikki ainekset kietoutuvat tasaisesti bataattisiivujen ympärille. Lado siivut uunipellille leivinpaperin päälle. Ripottele viipaleille suolaa. Paista sitten (mieluiten kiertoilmalla) bataatteja 30-40 minuuttia 180-asteisessa uunissa. Käännä viipaleet ainakin kerran suunnilleen paistamisen puolessa välissä. Kypsät viipaleet ovat kauniin ruskeita reunoiltaan ja todellakin mukavan rapeita suutuntumaltaan.

Minkä kanssa näitä tarjoaisit? Meillä valmistui samaan aikaan kaali-kesäkurpitsawokkia ja lohta uunissa.

Kaali, varsinkin näin keväällä kauppoihin ilmestyvä kesäkaali, sopii erinomaisesti wokkeihin. Se on todella yksinkertaista valmistaa ja sopii monen ruoan lisukkeeksi tai pohjaksi.

Kaali-kesäkurpitswokin valmistat bataattien paistuessa

KAALI-KESÄKURPITSAWOK viidelle

n. 400 g kesäkaalia
1 kesäkurpitsa, n. 300 g
muutama kevätsipuli varsineen
oliiviöljyä
soijaa

Pese kasvikset. Pilko sipulit. Puolita kesäkurpitsa ja leikkaa puolikkaat siivuiksi. Pilko kaali melko reiluiksi suikaleiksi. Kuumenna wokkipannulla (tai paistinpannulla) oliivi- tai jotakin neutraalinmakuista öljyä, kunnes se melkein savuaa. Lisää pannulle ensin kesäkurpitsaviipaleet sekä hetken kuluttua sipulit ja viimeiseksi kaali. Anna paistua. Kasviksiin saa tulla ihan reilusti paistopintaa. Mausta wokki soijakastikkeella. Valmista tuli, nopeasti ja helposti.

Sekä bataatit että wokki on valmistettu luontaisesti gluteenittomista aineksista.

Tämä toukokuu on tarjonnut uskomattoman upeaa kukkaloistoa ainakin täällä eteläisessä Suomessa. Koska tämänkertaiset ruokakuvat eivät ole sieltä hehkeimmästä päästä, hyvittelen lukijoija hieman näillä upeilla omenankukkakuvilla. Jos kukkien määrä enteilee omenasadon suuruutta, on meille odotettavissa loistava sato. Viime vuonna puut lepäsivät, sillä omenia ei tullut lainkaan. Pidetään peukkuja, että sato onnistuu tällä kertaa.

Maaliskuun klassikkoresepti - valkosipuliperunat

Maaliskuu meni jo, kuten meni huhtikuukin. Ajattelin julkaista tämän ohjeen kuitenkin nyt, koska parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Maaliskuun klassikkoresepti valkosipuliperunat on usein juuri maalis-huhtikuussa ajankohtainen ruoka. Se ei ole sitä vähiten siksi, että pääsiäinen sijoittuu noille kuukausille. Käsi pystyyn, jos olet nautiskellut lammaspaistia valkosipuliperunoiden kera jonain pääsiäisenä.

VALKOSIPULIPERUNAT 10 annosta

2 kg kiinteitä perunoita
2 dl kuohukermaa
3 dl maitoa
5 valkosipulin kynttä
suolaa
mustapippuria

Pese ja kuori perunat. Viipaloi ne noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi. Lado viipaleet uunivuokaan. Suolaa ja pippuroi jokainen perunaviipalekerros. Purista hieman valkosipulia kaikkiin kerroksiin. Sekoita kerma ja maito ja kaada seos perunoiden päälle. Lisää vielä ripaus suolaa ja pippuria. Paista 200 asteessa noin tunti tai kunnes kaikki kerma-maito on imeytynyt ja perunat ovat pinnalta kullanruskeita.

Karitsanribsit on ensin keitetty mausteliemessä ja sitten grillattu by husband. Karua ja rustiikkia ruokaa, mutta myös erittäin maukasta.

Tämän ohjeen äärelle on hyvä palata aina pääsiäisen tullen ja miksei muulloinkin, kun kermaisen täyteläisten valkosipuliperunoiden kaipuu yllättää.

Paras juustokakku kevään juhliin

Elämme jälleen ihanien keväisten juhlien aikaa. Meillä juhlakausi alkaa vapusta ja jatkuu synttäreiden kautta koulun päättäjäisiin. Syntymäpäiväkakuksi valmistui tällä kertaa oikein perinteinen juustokakku aidolla vaniljalla maustettuna.

VANILJAINEN JUUSTOKAKKU 12 annosta

Pohjataikina:
100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja
0,5 dl grahamjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
300 g maustamatonta tuorejuustoa (käytin Philadelphiaa)
250 g maitorahkaa (Käytin Valion pehmeää pinkissä purkissa)
1,5 dl sokeria
2 kananmunaa
puolikas vaniljatanko (tai 3 tl vaniljasokeria)
1 rkl Maizenaa
2 rkl sitruunamehua

Ota kaikki ainekset esille. Jääkaappituotteiden on hyvä antaa lämmetä hieman ennen leipomista. Voitele irtopohjavuoan reunat voilla. Vuoraa vuoan pohja leivinpaperilla.

Vaahdota sähkövatkaimella voi ja sokeri. Voin voi lämmittää mikrossa noin 10-15 sekunnin ajan, jos se on liian jähmeää. Lisää voi-sokeriseokseen lusikallinen jauhoja ja kananmuna. Jauhoripaus estää massaa juoksettumasta. Vatkaa hyvin. Sekoita leivinjauhe jauhoihin, lisää ne kulhoon ja kääntele taikina tasaiseksi. Taputtele taikina vuokaan, myös reunoille. Varaa tätä varten hieman jauhoja. Työ onnistuu helpommin jauhoisilla käsillä.

Valmista täyte sekoittamalla kaikki ainekset. Halkaise vaniljatangon puolikas pitkittäissuunnassa ja rapsuta veitsellä kaikki siemenet talteen. Lisää ne täytteeseen. Tyhjä vaniljatanko kannattaa säästää. Sen voi laittaa vaikka sokeripurkkiin antamaan sokeriin vaniljan aromia tai heittää kiisselikattilaan maustamaan mehukeitto herkulliseksi. Kaada täyte taikinan päälle ja paista kakkua noin tunti 175 asteessa. Kun juustotäyte kohoaa ja alkaa ruskistua reunoilta, kakku alkaa olla valmis. Täyte painuu hieman uunista ottamisen jälkeen, mutta älä huoli. Se vain tiivistyy mehevän herkulliseksi.

Voit koristella jäähtyneen kakun marjoilla tai hedelmäsiivuilla. Me käytimme viime kesänä pakastettuja mustaherukkaterttuja ja herukan lehtiä. Ne säilyvät mainiosti pakastimessa ja ovat aivan tuoreen oloisia kakun päällä. Myös vadelma- tai mansikkamelba sopii juustokakun kaveriksi mitä mainioimmin.

Huomaatko, miten kauniisti aito vanilja täplittää kakun pintaa?

Hyviä kevään ja kesän juhlia kaikille! Olisi mukava kuulla, mikä on sinun kakkusuosikkisi juhlapäiviin. Laitathan viestiä tulemaan :)